Academic Reading Passage 337 – Is Photography Art?

Details Written by IELTS Mentor

Sinun tulisi käyttää noin 20 minuuttia kysymyksiin 27-40, jotka perustuvat alla olevaan lukukappaleeseen.

ONKO VALOKUVAUS TAIDETTA?

Tämä saattaa tuntua tänään turhalta kysymykseltä. Tuhansien valokuvien ympäröimänä useimmat meistä pitävät itsestäänselvyytenä sitä, että informaation toimittamisen ja asiakkaiden viettelemisen lisäksi kameran kuvat toimivat myös koristeena, tarjoavat henkistä rikkautta ja antavat merkittäviä oivalluksia ohikiitävistä tapahtumista. Valokuvan keksimisen jälkeisinä vuosikymmeninä tämä kysymys heijasteli kuitenkin sitä, että etsittiin keinoja sovittaa mekaaninen väline perinteisiin taiteellisen ilmaisun järjestelmiin.

Taidemaalari Paul Delarochen paljon julkisuutta saanut lausunto, jonka mukaan daguerrotyyppi* merkitsi maalaustaiteen loppua, on hämmentävä, koska tämä nokkela taiteilija ennusti vuonna 1839 kirjoittamassaan kirjeessä myös välineen käyttökelpoisuutta graafisille taiteilijoille. Se on kuitenkin oire siitä, että taiteilijoiden keskuudessa vallitsi melko tyypillinen vaihtelu välineen suoranaisen hylkäämisen ja varauksellisen hyväksynnän välillä. Keskustelua valokuvauksen roolista taiteessa käytiin erityisen vilkkaasti Ranskassa, jossa tuon ajan sisäpolitiikka oli synnyttänyt suuren joukon taiteilijoita, mutta myös Englannissa oli merkittäviä ääniä. Molemmissa maissa julkinen kiinnostus aihetta kohtaan heijasteli uskoa siihen, että kansallinen asema ja saavutukset taiteessa olivat yhteydessä toisiinsa.

Ristiriitaisten kannanottojen ja kiihkeiden artikkeleiden sokkelosta nousi esiin kolme pääasiallista kantaa kamerataiteen mahdollisuuksista. Yksinkertaisin, jota monet taidemaalarit ja osa yleisöstä kannattivat, oli se, että valokuvia ei pitäisi pitää ”taiteena”, koska ne oli tehty mekaanisella laitteella ja fysikaalisilla ja kemiallisilla ilmiöillä eikä ihmiskäden ja -hengen toimesta; joidenkin mielestä kamerakuvilla näytti olevan enemmän yhteistä tehtaassa koneellisesti tuotetun kankaan kuin inspiraation sytyttämien käsintehtyjen luomusten kanssa. Toinen laajalle levinnyt näkemys, jonka jakoivat taidemaalarit, jotkut valokuvaajat ja jotkut kriitikot, oli se, että valokuvista olisi hyötyä taiteelle, mutta niitä ei pitäisi pitää yhtä luovina kuin piirustusta ja maalausta. Lopuksi, olettamalla, että prosessi oli verrattavissa muihin tekniikoihin, kuten etsaukseen ja litografiaan, melkoinen määrä henkilöitä ymmärsi, että kamerakuvat olivat tai voisivat olla yhtä merkittäviä kuin käsintehdyt taideteokset ja että niillä voisi olla myönteinen vaikutus taiteeseen ja kulttuuriin yleensä.

Taiteilijat reagoivat valokuvaukseen eri tavoin. Monet muotokuvamaalarit – erityisesti miniatyristit – jotka tajusivat, että valokuvaus edusti ”käsialaa seinällä”, ryhtyivät uransa pelastamiseksi harrastamaan daguerreotypiaa tai paperivalokuvausta; jotkut yhdistivät sen maalaustaiteeseen, toiset taas luopuivat maalauksesta kokonaan. Toiset taidemaalarit, joista tunnetuin oli ranskalainen taidemaalari Jean-Auguste-Dominique Ingres, alkoivat lähes välittömästi käyttää valokuvausta tallentaakseen omaa tuotantoaan ja hankkiakseen itselleen lähdemateriaalia poseerauksia ja taustoja varten, mutta samalla he kiistivät jyrkästi valokuvauksen vaikutuksen omaan näkemykseensä tai sen vaatimukset taiteena.

Näkemyksen siitä, että valokuvat voisivat olla taiteilijoille arvokkaita, ilmaisivat varsin yksityiskohtaisesti Lacan ja Francis Wey. Jälkimmäinen, taide- ja kirjallisuuskriitikko, joka lopulta tunnusti, että kamerakuvat voivat olla sekä inspiroivia että informatiivisia, ehdotti, että ne johtaisivat suurempaan luonnollisuuteen anatomian, vaatetuksen, muotokuvan, ilmaisun ja maiseman graafisessa kuvauksessa. Hän väitti, että valokuvia tutkimalla todelliset taiteilijat vapautuisivat vähäpätöisistä tehtävistä ja voisivat omistautua työnsä tärkeämmille henkisille näkökohdille.

Wey jätti kertomatta, mitä epäpätevä taiteilija voisi tehdä vaihtoehtona, mutta vaikutusvaltaisen ranskalaisen kriitikon ja runoilijan Charles Baudelairen mukaan, joka kirjoitti vastauksena valokuvanäyttelyyn vuonna 1859, laiskoista ja lahjakkaista maalareista tulisi valokuvaajia. Baudelaire uskoi taiteen olevan viljeltyjen ideoiden ja unelmien mielikuvituksellinen ruumiillistuma, ja hän piti valokuvausta ”taiteen ja tieteen hyvin nöyränä palvelijana”, välineenä, joka on suurelta osin kykenemätön ylittämään ”ulkoisen todellisuuden”. Kriitikolle valokuvaus liittyi aikansa ”suureen teolliseen hulluuteen”, jolla oli hänen mielestään tuhoisat seuraukset elämän ja taiteen henkisille ominaisuuksille.

Eugene Delacroix oli merkittävin niistä ranskalaisista taiteilijoista, jotka suhtautuivat myönteisesti valokuvaukseen apuna mutta tunnustivat sen rajoitukset. Pahoitellen sitä, että ”niin ihmeellinen keksintö” oli saapunut niin myöhään hänen elinaikanaan, hän otti silti oppitunteja daguerreotypiassa ja sekä tilasi että keräsi valokuvia. Delacroix’n innostuksen välinettä kohtaan voi aistia päiväkirjamerkinnästä, jossa hän toteaa, että jos valokuvia käytettäisiin niin kuin pitäisi, taiteilija voisi ”nostaa itsensä korkeuksiin, joita emme vielä tunne”.

Kysymys siitä, oliko valokuva asiakirja vai taide, herätti kiinnostusta myös Englannissa. Tärkein kannanotto tähän asiaan oli allekirjoittamaton artikkeli, jossa todettiin, että vaikka valokuvalla oli oma roolinsa, sitä ei saisi ”pakottaa” ”kilpailemaan” taiteen kanssa; tiukempi näkemys sai kriitikko Philip Gilbert Hamertonin hylkäämään kamerakuvat ”kapeana valikoimassa, empaattisena väitteessä, joka kertoo yhden totuuden kymmenen valheellisuuden vastineeksi”.

Nämä kirjoittajat heijastivat Englannin ja Ranskan kulttuurieliitin osan vastustusta ”taiteen halventumista” vastaan, jota kamerakuvien kasvava hyväksyntä ja ostaminen keskiluokan keskuudessa edusti. Teknologia teki valokuvakuvista tavallisen näyn Regent Streetin ja Piccadillyn näyteikkunoissa Lontoossa ja Pariisin kaupallisilla bulevardeilla. Esimerkiksi Lontoossa oli tuohon aikaan noin 130 liikettä, joista saattoi ostaa muotokuvia, maisemia ja taideteosten valokuvataiteellisia jäljennöksiä. Tämä keskiluokkaan vetoaminen sai eliitin vakuuttuneeksi siitä, että valokuvat edistäisivät pyrkimystä realismiin idealismin sijaan, vaikka jotkut kriitikot myönsivätkin, että yksittäisten valokuvaajien töissä saattoi näkyä kohottavaa tyyliä ja sisältöä, joka vastasi taiteen määritteleviä piirteitä.

Nämä kirjoittajat heijastivat Englannin ja Ranskan kulttuurieliitin osan vastustusta ”taiteen halventumista” vastaan, jota edusti kamerakuvien kasvava hyväksyntä ja ostaminen keskiluokan keskuudessa. Teknologia teki valokuvakuvista tavallisen näyn Regent Streetin ja Piccadillyn näyteikkunoissa Lontoossa ja Pariisin kaupallisilla bulevardeilla. Esimerkiksi Lontoossa oli tuohon aikaan noin 130 liikettä, joista saattoi ostaa muotokuvia, maisemia ja taideteosten valokuvataiteellisia jäljennöksiä. Tämä keskiluokkaan vetoaminen sai eliitin vakuuttuneeksi siitä, että valokuvat edistäisivät pyrkimystä realismiin idealismin sijaan, vaikka jotkut kriitikot myönsivätkin, että yksittäisten valokuvaajien töissä saattoi näkyä kohottavaa tyyliä ja sisältöä, joka vastasi taiteen tunnusmerkkejä.
* nimi, joka annettiin ensimmäisille kaupallisesti menestyneille valokuville.

Kysymykset 27-30

Valitse oikea kirjain, A, B, C tai D.

Kirjoita vastauksesi vastauslomakkeesi kohtiin 27-30.
27. Mikä on kirjoittajan pääpointti ensimmäisessä kappaleessa?
A. valokuvausta käytetään moniin eri tarkoituksiin.
B. valokuvaajilla ja taiteilijoilla on samat päätavoitteet.
C. Valokuvaus ei ole aina ollut helposti hyväksytty taidemuoto.
D. nykypäivän valokuvaajat ovat luovempia kuin entisaikojen valokuvaajat.
28. Minkä yleisen näkemyksen taiteilijoista ranskalaiset ja englantilaiset jakoivat?
A. että vain taiteilijat pystyivät heijastamaan kulttuurin todellisia arvoja
B. että vain taiteilijat olivat päteviä arvioimaan valokuvausta
C. että taiteilijat saattoivat menettää työnsä valokuvauksen seurauksena
D. että taiteilijoiden menestys nosti maan kansainvälistä arvostusta
29. että taiteilijoiden menestys nosti maan kansainvälistä arvostusta. Mitä kirjoittaja tarkoittaa kappaleen 4 toisella rivillä sanalla ”käsialaa seinällä”?
A. esimerkkiä huonosta lahjakkuudesta
B. viestiä, johon ei voi luottaa
C. mainosta jostain uudesta
D. merkkiä siitä, että jotain pahaa tulee tapahtumaan
30. Mikä oli seurausta valokuvien yleistymisestä keskiluokille?
A. Koulutetuimmat olivat huolissaan sen vaikutuksesta yleiseen makuun.
B. Se auttoi taiteilijoita arvostamaan valokuvauksen ansioita.
C. Valokuvausmenetelmiä parannettiin.
D. Se johti valokuvien hinnan alenemiseen.

Kysymykset 31-34
Täydennä kappaleen 3 yhteenveto käyttämällä alla olevaa sanaluetteloa A-G.

Kirjoita vastauksesi vastauslomakkeesi ruutuihin 31-34.
A) keksinnöllinen C) hyödyllinen E) sekalainen G) huonompi
B) samanlainen D) seuraava F) perusteltu

Kamerataide

Valokuvauksen alkuaikoina mielipiteet valokuvauksen tulevaisuudenkuvasta olivat 31 ………………………. ………………………., mutta kolme selkeää näkemystä syntyi. Suuri osa taiteilijoista ja tavallisista ihmisistä piti valokuvia 32 ………………………. maalausten kaltaisina niiden tuotantotavan vuoksi. Toinen suosittu näkemys oli, että valokuvilla voisi olla oma roolinsa taidemaailmassa, vaikka valokuvaaja oli vähemmän 33…………………………. Lopuksi pienempi joukko ihmisiä epäili, että valokuvan vaikutus taiteeseen ja yhteiskuntaan voisi olla 34………………………

Kysymykset 35-40
Katsokaa seuraavia väittämiä ja alla olevaa henkilöluetteloa A-E.
Kohdista jokainen väittämä oikeaan henkilöön.

Kirjoita vastauslomakkeesi kohtiin 35-40 oikea kirjain A-E.

35. Hän väitti, että valokuvaus tekisi maalauksista realistisempia.
36. Hän korosti kameran rajoituksia ja petoksia.
37. Hän dokumentoi taideteostensa tuottamista valokuvaamalla teoksiaan.
38. Hän pani merkille valokuvauksen mahdollisuudet rikastuttaa taiteellista lahjakkuutta.
39. Hän perusti osan maalaustensa kohtauksista valokuviin.
40. Hänen mielestään valokuvaus oli osa suuntausta kohti suurempaa koneellistumista.
A. Jean-Auguste-Dominique Ingres
B. Francis Wey
C. Charles Baudelaire
D. Eugene Delacroix
E. Philip Gilbert Hamerton

Näytä/piilota vastaukset napsauttamalla painiketta.
27. C
28. D
29. D
30. A
31. E
32. G
33. A
34. C
35. B
36. E
37. A
38. D
39. A
40. C

Näytä/piilota vastaukset