COMMUTING DISTANCE FOR AUSTRALIA
INTRRODUCTION
Terveys- ja väestölaskennassa 2016 kerättiin 15 vuotta täyttäneiden työssäkäyvien vakituinen asuinpaikka (alue, jossa henkilö tavallisesti asuu) ja työskentelypaikka (alue, jossa henkilö tavallisesti työskentelee). Näiden kahden paikan välinen etäisyys edustaa työmatkan pituutta työmatkalla. ABS on laskenut työmatkoja koskevat tiedot olettaen, että henkilö on kulkenut lyhintä tieverkon reittiä tai, jos tämä ei ollut mahdollista, suoraa matkaa ilman pysähdyksiä työmatkalla. Nämä tiedot voivat antaa tietoa australialaisten työmatkakäyttäytymistä koskevaan politiikkaan ja tutkimukseen ja tuoda esiin eroja eri puolilla maata kaupunkien suunnittelussa ja kestävyydessä.
Tietoihin liittyy interaktiivisia karttoja, jotka on luotu havainnollistamaan australialaisten työssäkäyvien työmatkojen etäisyyksiä tilastoaluetasolla 2 (SA2). SA2-alueet ovat keskikokoisia yleishyödyllisiä alueita, jotka edustavat yhteisöä, joka on vuorovaikutuksessa keskenään sekä sosiaalisesti että taloudellisesti. Karttoja voi tarkastella Interactive Maps – Commuting Distance (Interaktiiviset kartat – Pendelöintietäisyys) -sivulta, käytä vain avainsanaa alue, kuten ”Melbourne”, päästäksesi alkuun:
- Pendelöintietäisyys tavanomaisesta asuinpaikasta
- Pendelöintietäisyys työpaikalle
Tässä artikkelissa on keskitytty käsitteeseen ”jokapäiväiset työmatkat”, ja näin ollen keskimääräisiä pendelöintietäisyyksiä koskevissa tiedoissa on otettu huomioon vain alle 250 kilometrin pituiset työmatkat. Tätä raja-arvoa pidetään todennäköisenä päivittäisen työmatkan enimmäisetäisyytenä, ja se perustuu Bureau of Infrastructure, Transport and Regional Economicsin (BITRE) aiempaan analyysiin, jonka se on tehnyt Australia’s commuting distance: cities and regions -asiakirjassa.
Lisätietoa työmatkan laskentamenetelmästä löytyy tämän sivun yläosassa olevasta välilehdestä Selittävät huomautukset.
MATKAMATKA KÄYTTÄMÄTTÖMÄSTÄ ASUINPAIKASTA
Tässä artikkelin osassa tarkastellaan ihmisten työmatkoja asuinalueen perusteella. Australiassa ihmisten keskimääräinen työmatkamatka tavanomaisesta asuinpaikasta oli 16,0 kilometriä (km). Noin 7,4 miljoonaa ihmistä (eli 73 % yli 15-vuotiaista työllisistä) pendelöi alle 20 km:n matkan töihin.
.GIF)
Footnote(s): (a) Sisältää muut alueet. (b) Nil distance includes some persons who worked from home or did not go to work.
Lähde(t):
Pendelöintietäisyys tavanomaisesta asuinpaikasta osavaltioissa ja territorioissa, pääkaupungeissa ja muualla osavaltiossa
Queenslandin asukkailla oli pisin keskimääräinen pendelöintietäisyys (16,6 km), ja seuraavaksi pisin pendelöintietäisyys oli New South Walesissa (16,3 km). Australian pääkaupunkialueen asukkailla oli lyhin keskimääräinen työmatka (11,7 km), mikä johtuu todennäköisesti osittain sen pienestä pinta-alasta verrattuna muihin osavaltioihin ja territorioihin.
(b),%202016.GIF)
Lähdeviittaus(t): (a) Ei sisällä muita alueita. (b) Ei sisällä henkilöitä, jotka matkustivat 250 km tai enemmän.
Lähde(t):
Väkiluvultaan suurimpien pääkaupunkien keskimääräiset työmatkat olivat yleensä pidempiä. Brisbanen, Melbournen ja Sydneyn asukkaiden keskimääräiset työmatkat olivat noin 15,4 kilometriä, kun taas Australian pääkaupunkialueen asukkaiden keskimääräiset työmatkat olivat lyhimmät, 11,7 kilometriä.
Pääkaupunkien ulkopuolella asuvien asukkaiden keskimääräiset työmatkat olivat yleensä pidempiä verrattuna vastaavissa pääkaupungeissa asuviin asukkaisiin, ja Länsi-Australiassa sijaitsevan Perthin ulkopuolella asuvilla oli Australian pisin keskimääräinen työmatka (20,0 km).
,%202016(a)(b).GIF)
Footnote(s): (a) Ei sisällä muita alueita. (b) Ei sisällä ihmisiä, jotka matkustivat vähintään 250 km. (c) Australian pääkaupunkialueella ei ole vastaavaa Rest of State -osavaltiota.
Lähde(t): ABS Census of Population and Housing, 2016
%20and%20rest%20of%20state,%20Greater%20Capital%20City%20Statistical%20Areas%20(GCCSA),%202016(b).GIF)
Footnote(s): (a) Pääkaupungit sisältävät Australian pääkaupunkialueen. (b) Ei sisällä muita alueita. (c) Nil distance sisältää joitakin henkilöitä, jotka työskentelivät kotoa käsin tai eivät käyneet töissä.
Lähde(t): ABS Census of Population and Housing, 2016
Pendelöintietäisyys tavanomaisesta asuinpaikasta tilastoaluetasolla 2
Tilastoaluetasolla 2 keskimääräinen pendelöintietäisyys kasvoi yleensä sitä suuremmaksi, mitä kauempana alue sijaitsi keskeisestä liikealueesta tai suuresta/alueellisesta kaupunkikeskuksesta. Kaikissa Australian pääkaupungeissa, esimerkiksi kartassa 1 esitetyssä Suur-Melbournen suurkaupungissa, on selvä kuvio SA2-alueiden sisä-, keski- ja ulkokehistä keskimääräisen työmatkamatkan perusteella. Sisäisellä kehällä oli yleensä lyhimmät keskimääräiset etäisyydet (alle 10 km), ja se sisältää sekä kaupungin keskustat että ympäröivät esikaupungit. Tätä seurasivat keskimmäinen rengas (10-15 km) ja SA2-alueiden uloin rengas (15-20 km).
(a) Ei sisällä henkilöitä, jotka ovat kulkeneet vähintään 250 km:n matkan
Lähde: Lähde: ABS Census of Population and Housing, 2016
Suuria ja alueellisia kaupunkeja sisältävien SA2-alueiden keskimääräiset työmatkamatkat olivat yleensä lyhyempiä kuin ympäröivien maaseutumaisten ja syrjäisten SA2-alueiden. Esimerkiksi kartassa 2 näkyy useita Uuden Etelä-Walesin Central Tablelandsin alueellisia kaupunkeja, joiden keskimääräiset työmatkamatkat ovat alle 20 kilometriä. Tämä on ristiriidassa ympäröivien maaseutumaisten ja syrjäisten SA2-alueiden kanssa, joissa asukkaat matkustivat keskimäärin 20-40 kilometrin päähän.
KARTTA 2 – KESKIMÄÄRÄINEN PYÖRÄILYMATKA TAVALLISESTA ASUINPAIKASTA – Central Tablelands of New South Wales, SA2s, 2016(a)
(a) Ei sisällä henkilöitä, jotka ovat kulkeneet vähintään 250 km:n matkan.[
SA2-alueet, joiden keskimääräinen työmatkamatka oli yli 40 kilometriä, olivat myös yleensä maaseutumaisia ja syrjäisiä, ja joissakin tapauksissa niissä oli paljon kaivosalalla työskenteleviä työntekijöitä. Esimerkiksi Länsi-Australiassa sijaitsevassa Meekatharra SA2:ssa ja Etelä-Australiassa sijaitsevassa Outback SA2:ssa on molemmissa paljon kaivosteollisuudessa työskenteleviä henkilöitä (16,1 % ja 12,9 % kaikista työllisistä), ja niiden keskimääräiset työmatkamatkat ovat 50,6 km ja 50,3 km.
MATKAMATKA TYÖPAIKALLE
Tämän artikkelin ensimmäisessä osassa on tarkasteltu ihmisten työmatkoja analysoimalla matkaa heidän tavanomaisesta asuinpaikastaan. Kuva on kuitenkin erilainen, kun tarkastellaan niiden ihmisten työmatkoja, jotka työskentelevät alueella eivätkä tavanomaisessa asuinpaikassaan. Erot voivat olla merkittäviä riippuen siitä, millä tavalla tarkastellaan työntekijöiden lähtö- ja määräpaikkaa. Kun tarkastellaan tavanomaisesta asuinpaikasta lähteviä ihmisiä, pendelöijät suuntaavat yleensä kohti keskeistä paikkaa (kuten keskeisiä liikealueita tai alueellisia keskuksia), kun taas kun tarkastellaan työpaikalle matkustavia ihmisiä, voidaan havaita ihmisten asuinpaikkojen hajanaisuus. Esimerkiksi Melbournessa SA2-alueella asuvat henkilöt matkustivat keskimäärin 5,1 kilometriä töihin. Melbournessa työskentelevien keskimääräinen työmatka oli sitä vastoin 18,6 km. Tämä korkea keskiarvo johtuu siitä, että Melbournen työssäkäyvä väestö koostuu haja-asutusalueilla asuvista ihmisistä.
Vertailun vuoksi kartassa 3 ja kartassa 4 esitetään esimerkkejä työmatkojen kulusta sen mukaan, missä ihmiset asuvat (tavanomainen asuinpaikka) ja missä ihmiset työskentelevät (työpaikka).
(a) (a) Tämä kartta on luotu ainoastaan työmatkalaisten kulkuvirran havainnollistamiseksi eikä se edusta työmatkojen etäisyystietoja.
Lähde: ABS Census of Population and Housing, 2016
(a) Tämä kartta on luotu ainoastaan pendelöijien kulkua havainnollistavaksi eikä se edusta pendelöintietäisyyksiä koskevia tietoja.
Lähde: ABS Census of Population and Housing, 2016
Pendelöintietäisyys työpaikalle Australiassa, osavaltioissa ja alueilla, pääkaupungeissa ja muualla osavaltiossa
Kun tietoja analysoitiin sen perusteella, missä ihmiset työskentelevät, eikä sen perusteella, missä he asuvat, havaittiin, että osavaltioissa ja alueilla, pääkaupungeissa ja SA2-alueilla oli erilaisia pendelöintietäisyyksiä.
Nämä erot osavaltioiden ja territorioiden osalta johtuvat esimerkiksi siitä, että henkilöt ylittävät rajoja työmatkoillaan, esimerkiksi Uuden Etelä-Walesin Queanbeyanissa asuvat henkilöt pendelöivät Australian pääkaupunkialueelle töihin. Osavaltioista ja alueista Queenslandin asukkaiden keskimääräinen työmatka työpaikalle oli pisin (16,7 km), ja seuraavina olivat Victoria ja Länsi-Australia (16,2 km). Etelä-Australian ja Pohjois-Territorion asukkaiden keskimääräinen työmatka oli lyhin (13,8 km ja 14,0 km).
(b).GIF)
Footnote(s): (a) Ei sisällä muita alueita. (b) Ei sisällä henkilöitä, jotka matkustivat 250 km tai enemmän.
Lähde(t): Pääkaupunkien työntekijöistä Brisbanen (16,7 km) ja Melbournen (16,2 km) asukkaiden keskimääräiset etäisyydet työpaikalleen olivat pisimmät Brisbanessa (16,7 km) ja Melbournessa (16,2 km), kun taas Darwinin ja Adelaiden asukkaiden keskimääräiset etäisyydet työpaikalleen olivat lyhimmät Darwinissa (12,8 km) ja Adelaidessa (13,1 km). Perthin ulkopuolella Länsi-Australiassa työskentelevillä oli pisin keskimääräinen työmatkan pituus koko Australiassa (20,4 km).
,%202016(a)(b).GIF)
Footnote(s): (a) Ei sisällä muita alueita. (b) Ei sisällä ihmisiä, jotka matkustivat vähintään 250 km. (c) Australian pääkaupunkialueella ei ole vastaavaa Rest of State -osavaltiota.
Lähde(t): Lähteet: ABS Census of Population and Housing, 2016
Pendelöintietäisyys työpaikalle tilastoaluetasolla 2
Tilastoaluetasoilla 2, joilla on 10 eniten työntekijöitä (15 vuotta täyttäneiden työllisten lukumäärän perusteella), on seuraavat vastaavat keskimääräiset pendelöintietäisyydet:
- Sydney – Haymarket – The Rocks: 18.9 km
- Melbourne: 18.6 km
- Perth City: 16.8 km
- Brisbane City: 17.2 km
- Adelaide: 13.4 km
- Dandenong: 19.1 km
- Docklands: 21.1 km
- Parramatta: Sydney: Rose Hill – 19.1 km
- North Sydney – Lavender Bay: 19.5 km
- Macquarie Park – Marsfield: 19.0 km
Yllä luetelluista yhteisöistä Adelaidessa työskentelevien keskimääräinen työmatkamatka työpaikalle oli lyhin (13.4 km), kun taas Melbournen läntisimmissä osavaltioissa Docklandsissa työskentelevien keskimääräinen työmatka työpaikalle oli pisin (21.1 km). Adelaidessa ihmiset pendelöivät yleisimmin Unley-Parksidessa sijaitsevista asunnoistaan (noin 2,9 % kaikista Adelaidesta tulevista työmatkoista), kun taas Docklandsiin pendelöitiin yleisimmin Melbournessa sijaitsevista asunnoistaan (noin 2,0 % kaikista Docklandsiin suuntautuvista matkoista).
Kartoissa 5 ja 6 on esitetty keskimääräiset pendelöintimatkat työpaikalle ja työpaikalla työskentelevien työllisten henkilöiden määrä neliökilometriä kohti Sydneyn SA2-alueilla. Niillä SA2-alueilla, joissa oli eniten työllisiä, keskimääräinen etäisyys työpaikalle oli samankaltainen (esim. Sydney – Haymarket – The Rocks, 18,9 km, North Sydney – Lavender Bay, 19,5 km, Macquarie Park – Marsfield, 19,0 km, Pyrmont – Ultimo, 17,0 km ja Surry Hills, 16,9 km). Tämä oli yleistä kaikissa Australian pääkaupungeissa.
Kartta, joka osoittaa keskimääräisen työmatkamatkan työpaikalle Sydneyssä SA2s:ssä
(a) Ei sisällä henkilöitä, jotka kulkivat vähintään 250 km:n matkan.
Lähde: Sydney, SA2s, 2016(a)
: ABS Census of Population and Housing, 2016
(a) Lukuun ottamatta henkilöitä, jotka ovat kulkeneet vähintään 250 km:n matkan
Lähde: ABS Census of Population and Housing, 2016
Dokumentin valinta
Nämä dokumentit esitetään uudessa ikkunassa.