Lähde: bikeriderlondon/

Jos psykologit osaisivat määritellä rakkauden, he olisivat kaukana edellä jokaista runoilijaa, näytelmäkirjailijaa ja laulunkirjoittajaa, joka on koskaan koettanut pukea sanoiksi tuota vaikeasti tavoitettavaa tunnetta. Rakkaus tuottaa enimmäkseen mielihyvää, mutta kuten monet meistä tietävät, tuolla mielihyvällä voi olla kova hinta.

Olisikin ehkä oikeampaa pitää rakkautta ei tunteena, vaan tilana tai tilanteena, joka voi tuottaa sekä myönteisiä että kielteisiä tunteita. Silti tämä herättää kysymyksen – mikä on tämän tilan luonne, ja miksi miellyttävät tunteet ovat niin tärkeitä hyvinvointimme kannalta?

Toisin kuin suuret kirjailijat ja taiteilijat, jotka ovat pohtineet rakkauden kysymystä, psykologit omaksuvat pragmaattisemman lähestymistavan yrittäessään pilkkoa rakkauden kliinisesti sen osiin. Marylandin yliopiston psykologin Sandra Langeslagin mukaan, joka työskentelee yhdessä hollantilaisten kollegojensa Peter Murisin ja Ingmar Frankenin kanssa, ei ole niinkään tärkeää määritellä rakkautta sinänsä, vaan määritellä siihen liittyvät ”oireet”. Nämä oireet jakautuvat käyttäytymis-, affektiivisiin (emotionaalisiin), kognitiivisiin ja fyysisiin luokkiin. Huomaa, että he puhuvat ”romanttisesta” rakkaudesta, eivät sellaisesta rakkaudesta, joka on haudutettu tulikuumasta mukavasti kiehuvaksi ja jota kutsutaan myös toverilliseksi rakkaudeksi. Romanttisessa rakkaudessa intohimosi on edelleen korkealla, samoin kuin läheisyytesi.

Langeslagin ja hänen työryhmänsä mukaan romanttinen rakkaus on yhtä kuin ihastumisen ja kiintymyksen sekoitus. Ihastuminen on se huumaava tunne, jonka koet, kun olet ihastuksen kourissa. Kiintymyssuhde viittaa haluun sitoutua toiseen olentoon, olipa se sitten romanttinen kumppani, lemmikkieläin tai suosikkisukulainen. Langeslag ja hänen kollegansa uskovat siis, että toisen ihmisen suhteen voi olla korkealla tasolla ihastuminen ja matalalla tasolla kiintymyssuhde, koska nämä kaksi ominaisuutta ovat toisistaan riippumattomia.

Hullaantuminen voi tuoda mukanaan nuo voimakkaat mielihyvän tunteet, kuten aiemmin totesin, tai sitten siihen voi liittyä ahdistusta, ahdistusta, ahdistusta ja kurjuutta. Tämän vuoksi Langeslag ja hänen työryhmänsä uskovat, että ihastuminen tarjoaa korkeamman kiihottumistason kuin kiintymyssuhde. Juuri ihastuminen saa sinut kokemaan ylä- ja alamäkiä, kun poimit terälehtiä päivänkakkarasta miettien, rakastaako hän sinua vai ei.

Kun kiintymyssuhteesi kumppaniisi on vahva, vankka ja, kuten psykologit sitä kutsuvat, turvallinen, tunteesi pysyvät enemmän tai vähemmän tasaisella tasolla. Jos sen sijaan olet epävarmasti kiintynyt, saatat joko murehtia jatkuvasti, onko rakkaasi tukenasi (”ahdistunut kiintymyssuhde”) tai työntää välittämääsi ihmistä torjuvasti pois (”välttelevä kiintymyssuhde”).

Täydellinen yhdistelmä, Langeslag ja työryhmä ehdottavat, on olla korkealla sekä ihastuksen että kiintymyksen tasolla. Tämä on ehkä syynä siihen, että tarkastellessani 12 sitovaa sidettä tarkastelemani tutkimus menestyksekkäistä pitkäaikaisista avioliitoista osoittaa, että kumppanit, jotka pysyvät yhdessä, välittävät edelleen siitä, mitä kumppaninsa tekee, ja haluavat olla hänen kanssaan. Koska ihastumisen ylä- ja alamäillä on kuitenkin taipumus tasoittua ajan mittaan, on todennäköisempää, että pitkäaikaisessa parisuhteessa olevat ihmiset ovat tovereita – erittäin kiintyneitä, mutta vain kohtalaisesti (jos lainkaan) ihastuneita.

Tämän taustaa vasten sinun on aika katsoa, miten tunteesi mitataan kahdella ulottuvuudella, jotka ovat ihastuminen ja kiintymys. Tämän 20-kohtaisen testin suorittamisen jälkeen tiedät, oletko korkealla tasolla jommassakummassa, molemmissa vai et kummassakaan, perustuen vertailuun Langeslag et al.’s study

Luokittele itsesi asteikolla 1=täysin eri mieltä – 7=täysin samaa mieltä ja vastaa tämänhetkisen rakkaudellisen kiinnostuksen kohteesi tai romanttisen kumppanisi mukaan:

1. Tuijotan kaukaisuuteen, kun ajattelen ________.
2. Tunnen, että voin luottaa __________.
3. Polveni tärisevät, kun olen lähellä ____________.
4. Olen valmis jakamaan omaisuuteni ____________ kanssa.
5. Olen yksinäinen ilman ______________.
6. Tunteeni ____________ kohtaan vähentävät ruokahaluani.
7. Ajatukseni ____________ kohtaan vaikeuttavat keskittymistäni johonkin muuhun.
8. ____________ on se oikea minulle.
9. Pelkään, että sanon jotain väärää puhuessani ___________.
10. ____________ tietää minusta kaiken.
11. Toivon, etteivät tunteeni __________:tä kohtaan lopu koskaan.
12. Käteni hyytyvät, kun olen __________:n läheisyydessä.

Tunnen olevani emotionaalisesti yhteydessä ____________:een.

13. Minua jännittää, kun olen lähellä ____________.
14. ___________ voi rauhoittaa minua, kun olen järkyttynyt.
15. Minun on vaikea nukkua, koska ajattelen ___________.
16. Etsin ____________ sanoille vaihtoehtoisia merkityksiä.
17. ____________ on ihminen, joka voi tehdä minut onnellisimmaksi.
18. ____________ on osa tulevaisuuden suunnitelmiani.
19. Olen ujo _____________ läsnäollessa.

Laskekaa nyt yhteen pistemääränne jokaisessa sarjassa:

Sarja 1: Kohteet 1, 3, 6, 7, 9, 12, 14, 16, 17, 20

Sarja 2: Kohteet 2, 4, 5, 8, 10, 11, 13, 15, 18, 19

Oletko keksinyt, kumpi sarja kuvastaa mitäkin romanttisen rakkauden osatekijää? Jos psykologinen tutkasi on päällä, olet päätellyt, että joukko 1 mittaa ihastumista ja joukko 2 mittaa kiintymystä.

Nyt kun olet laskenut yhteen pistemääräsi, katso, miten verrataan sinua tutkimuksen näytteisiin, joihin kuului lähes 560 aikuista, jotka vaihtelivat teini-ikäisten loppupuolelta 50-luvun puoleenväliin ja joista noin 2/3 oli naisia.

Jos ihastumispistemääränne oli noin 40 ja 45 välillä ja suunnilleen yhtä suuri kuin kiintymyspistemääränne, muistutatte eniten ihmisiä, joilla ei vielä ollut romanttista suhdetta haluamansa kohteen kanssa. Korkeimmat ihastumispisteet olivat itse asiassa korkeimmat yhdysvaltalaisessa otoksessa (keskimäärin 45). Kumppaneilla, jotka olivat joko menneet naimisiin, asuivat yhdessä tai seurustelivat, ihastumispisteet olivat hollantilaisilla 20 ja 30 välillä ja amerikkalaisilla hieman korkeammat. Joko avoliitossa tai avioliitossa elävillä oli korkeimmat kiintymyspisteet, 60 ja yli.

Katsottaessa nyt pisteitäsi taaksepäin on siis todennäköistä, että mitä pidempään olet ollut kumppanisi kanssa tekemisissä, sitä todennäköisemmin ihastumispistemääräsi vajoaa asteikon 1-7 keskikohdan yläpuolelle, mutta kiintymyspistemääräsi on 7:ssä tai lähellä sitä. Voisimme päätellä, että mitä alhaisemmat ihastumispistemäärät sinulla on ja mitä korkeammat kiintymyspistemäärät sinulla on, sitä todennäköisempää on, että rakkautesi kestää, mikä täydentää muiden tutkimusten tuloksia, jotka osoittavat, miten stressi, tyytymättömyys ja jopa koulutustaso voivat vaikuttaa avio-onnettomuuteen.

Tutkimuksen muut tulokset tukevat ajatusta siitä, että kiintymyssuhteen ja ihastumisen erottaminen toisistaan on tärkeää. Pidempään parisuhteessa olleilla ihmisillä oli alhaisemmat ihastumisen ja korkeammat kiintymyksen arvot. Osasyy tähän saattaa liittyä toiseen kiehtovaan tulokseen: Sekä yhdysvaltalaisessa että hollantilaisessa otoksessa korkeat pistemäärät ihastumisessa olivat positiivisessa yhteydessä onnettomiin tunteisiin. Sitä vastoin ihmiset, joilla oli korkeat kiintymyssuhdepisteet, raportoivat vähemmän onnettomia tunteita.

Jos haluat suhteestasi onnellisen ja kestävän, rakkauden kiintymyssuhdekomponentti on se, joka saa sen tapahtumaan. Kun tiedät, miten numerot summautuvat, voit nähdä, miten sekä sinä että rakkaasi voitte rikastuttaa ja parantaa omaanne.