Ystävyyssuhteet ovat olennainen osa murrosikää. Teinit tutkivat ystävyyssuhteita navigoidakseen identiteettiään ja rooliaan yhteiskunnassa. Tämän tutkimuksen mukaan noin puolet yhdysvaltalaisista teini-ikäisistä (51 %) pitää itseään henkilönä, jolla on taipumus sopeutua ”melko helposti” ikätovereidensa joukkoon, kun taas lähes yhtä suuri osuus (48 %) sanoo, että hänellä on taipumus erottua muista. Riippumatta siitä, miten he näkevät suhteensa muihin ikäisiinsä, enemmistö teini-ikäisistä sanoo, että heillä on ainakin yksi henkilö, jota he pitävät läheisenä ystävänä, ja he pitävät säännöllisesti yhteyttä laajempaan ystäväpiiriinsä – sekä verkossa että muualla.

Noin kuudella kymmenestä teini-ikäisestä on ainakin yksi läheinen ystävä, jolla on erilainen rotu tai etninen tausta tai joka on eri sukupuolta kuin he itse. Teinit määrittelevät myös nettiryhmät ja -foorumit tärkeäksi osaksi sosiaalista elämäänsä ja tiloiksi, joissa he voivat tutustua uusiin ihmisiin ja saada tukea selviytyäkseen vaikeista ajoista.

Suurimmalla osalla teini-ikäisistä on läheinen ystävä, joka on eri sukupuolta tai eri rotua tai etnistä taustaa edustava

>Niinpä 98 prosenttia teini-ikäisistä sanoo, että heillä on yksi tai useampi läheinen ystävä: 78 prosenttia sanoo, että heillä on yhdestä viiteen läheistä ystävää, ja 20 prosentilla on kuusi tai enemmän läheisiä ystäviä. Vain 2 % teini-ikäisistä sanoo, ettei heillä ole ketään, jota he pitävät läheisenä ystävänä.

Samankaltaiset enemmistöt ulottuvat eri väestöryhmiin. Tässä kysymyksessä on kuitenkin jonkin verran vaihtelua kotitalouksien tulojen mukaan. Alemman tulotason perheistä (alle 30 000 dollaria vuodessa ansaitsevista) tulevat nuoret ilmoittavat huomattavasti todennäköisemmin kuin muiden tuloluokkien nuoret, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää (7 % alemman tulotason nuorista sanoo näin, kun taas 1 % korkeamman tulotason kotitalouksista tulevista nuorista). Samoin yli 75 000 dollaria vuodessa ansaitsevien kotitalouksien teinit kertovat yli kaksi kertaa todennäköisemmin kuin pienituloiset teinit, että heillä on yli viisi läheistä ystävää (24 % vs. 11 %).

Teini-ikäiset mainitsevat tyypillisesti koulunsa tärkeäksi paikaksi ystävien hankkimisessa – 87 % sanoo, että heillä on läheinen ystävä koulussaan. Tämän päivän teini-ikäiset kuuluvat Amerikan historian rodullisesti ja etnisesti monimuotoisimpaan sukupolveen, ja tämä todellisuus näkyy siinä, että kuusi kymmenestä teini-ikäisestä ilmoittaa, että heillä on läheinen ystävä, joka on eri rotua tai etnistä taustaa kuin he itse. Samankaltainen osuus teini-ikäisistä (61 %) pitää läheisenä ystävänä henkilöä, joka on eri sukupuolta, ja lähes puolet (46 %) kertoo, että heillä on läheinen ystävä, joka on eri uskontokuntaa.

Vaikka koulu on tärkeä paikka ystävien muodostamiselle, teini-ikäisten ystävyyssuhteet eivät rajoitu koulukampuksiin tai paikallisiin lähiöihin. Noin kolmannes (35 %) teini-ikäisistä sanoo, että heillä on läheinen ystävä, joka asuu kaukana, ja 15 % sanoo, että heillä on läheinen ystävä, jonka he tapasivat ensimmäisen kerran verkossa.

Jossain tapauksissa teini-ikäisten ystävyyssuhteiden luonne ei juurikaan vaihtele teini-ikäisten demografisten ominaisuuksien perusteella. Esimerkiksi valkoihoiset, mustat ja latinalaisamerikkalaiset teinit kertovat yhtä todennäköisesti, että heillä on läheinen ystävä, joka on eri rotua tai etnistä alkuperää. Samoin tytöillä ja pojilla on saman verran eri sukupuolta olevia läheisiä ystäviä. Toisissa tapauksissa nämä erot ovat kuitenkin selvempiä. Erityisesti valkoihoiset nuoret (52 %) ilmoittavat huomattavasti todennäköisemmin kuin mustat (25 %), että heillä on läheinen ystävä, jolla on erilainen uskonnollinen tausta. Sekasukupuoliset ystävyyssuhteet ovat yleisempiä vanhempien teini-ikäisten keskuudessa: Eri sukupuolta oleva läheinen ystävä on 67 prosentilla 15-17-vuotiaista teini-ikäisistä, kun taas 13-14-vuotiaista 52 prosentilla.

Tarkasteltaessa erityisesti internetin roolia läheisten ystävyyssuhteiden solmimisessa voidaan todeta, että todennäköisyys, että teini-ikäinen solmii läheisen ystävyyssuhteen jonkun sellaisen henkilön kanssa, jonka hän tapasi ensimmäisen kerran internetissä, vaihtelee useiden tekijöiden mukaan. 15-17-vuotiaat nuoret kertovat 13-14-vuotiaita todennäköisemmin, että heillä on läheinen ystävä, jonka he tapasivat ensimmäisen kerran verkossa (18 % vs. 11 %). Nämä ensimmäisen kerran verkossa solmitut ystävyyssuhteet ovat myös yleisempiä niiden teini-ikäisten keskuudessa, joiden vanhemmalla on korkeintaan keskiasteen tutkinto (24 %) kuin niiden teini-ikäisten keskuudessa, joiden vanhemmalla on kandidaatin tai ylempi korkeakoulututkinto (9 %). Teini-ikäiset, jotka käyttävät internetiä ”lähes jatkuvasti”, ovat todennäköisemmin muodostaneet läheisen ystävyyssuhteen jonkun sellaisen henkilön kanssa, jonka he tapasivat ensimmäisen kerran verkossa (23 % vs. 9 %), kuin ne, jotka käyttävät internetiä enintään muutaman kerran päivässä (23 % vs. 9 %).2 (Yksityiskohtaiset tiedot muista väestöryhmien välisistä eroista, ks. liite.)

Teini-ikäiset viettävät todennäköisemmin aikaa ystäviensä kanssa päivittäin verkossa kuin kasvokkain.

Tässä tutkimuksessa tutkittiin sitä, miten teini-ikäiset ovat vuorovaikutuksessa ystäviensä kanssa koulun toimintojen tai kouluun suoranaisesti liittyvien toimien ulkopuolella. Huomattava enemmistö teini-ikäisistä viettää vähintään yhden päivän viikossa ystäviensä kanssa verkossa (88 %) tai henkilökohtaisesti (77 %). Kun kyse on päivittäisestä vuorovaikutuksesta ystäviensä kanssa, teini-ikäiset ilmoittavat kuitenkin paljon todennäköisemmin, että vuorovaikutus tapahtuu verkossa. Kuusi kymmenestä teini-ikäisestä kertoo viettävänsä aikaa ystäviensä kanssa verkossa päivittäin tai lähes päivittäin, kun taas 24 prosenttia viettää aikaa ystäviensä kanssa henkilökohtaisesti yhtä usein (koulua tai kouluun liittyviä aktiviteetteja lukuun ottamatta).

Henkilökohtaisen vuorovaikutuksen suhteellisesta harvinaisuudesta huolimatta enemmistö teini-ikäisistä (57 prosenttia) sanoo viettävänsä suunnilleen saman verran aikaa ystäviensä kanssa kasvokkain. Mutta noin kolmannes teini-ikäisistä (36 %) on sitä mieltä, että heillä on liian vähän aikaa kasvokkain ystäviensä kanssa. Pieni osa (vain 7 %) uskoo, että he viettävät liikaa aikaa ystäviensä kanssa kasvokkain.

Vähemmistö teini-ikäisistä eri väestöryhmissä ilmoittaa viettävänsä suunnilleen oikean määrän aikaa ystäviensä kanssa kasvokkain. Siitä huolimatta monet teinit, jotka näkevät ystäviään harvemmin kuin päivittäin, toivovat enemmän yhteistä aikaa kasvokkain. Vain 17 prosenttia teini-ikäisistä, jotka tapaavat kavereitaan päivittäin, sanoo viettävänsä liian vähän aikaa yhdessä – mutta tämä osuus nousee 42 prosenttiin niiden teini-ikäisten keskuudessa, jotka tapaavat kavereitaan harvemmin.

Jotkut kriitikot ovat väittäneet, että internet ja sosiaalinen media ovat syyllisiä siihen, että teini-ikäisten vuorovaikutus toisten kanssa vähenee. Teinit itse kuitenkin viittaavat moniin eri syihin siihen, miksi he eivät vietä enemmän aikaa ystäviensä kanssa henkilökohtaisesti. Yleisin näistä syistä (41 prosenttia teini-ikäisistä) on se, että teini-ikäiset itse kertovat, että heillä on yksinkertaisesti liikaa muita velvollisuuksia, jotta he ehtisivät viettää aikaa ystäviensä kanssa. Samaan aikaan 34 prosenttia sanoo, että heidän ystävänsä ovat liian kiireisiä omien velvollisuuksiensa kanssa löytääkseen aikaa ystävätoimintaan, ja 32 prosenttia sanoo, että kuljetusvaikeudet estävät heitä tapaamasta ystäviään useammin. Digitaalisen viestinnän helppous on kuitenkin yksi tärkeimmistä syistä, jotka nuoret mainitsevat, kun heiltä kysytään, miksi he eivät vietä enemmän aikaa ystäviensä kanssa henkilökohtaisesti. 33 prosenttia nuorista toteaa, että on yksinkertaisesti helpompaa olla yhteydessä ystäväänsä verkossa kuin yrittää tavata häntä fyysisesti.

Hispanoidut teini-ikäiset sanovat erityisen todennäköisesti, että useat näistä tekijöistä estävät heitä tapaamasta ystäviä henkilökohtaisesti niin paljon kuin he haluaisivat. Latinalaisamerikkalaisista teini-ikäisistä 46 prosenttia sanoo, että ystävien kanssa on helppo keskustella verkossa tai puhelimessa, mutta valkoihoisista vain 30 prosenttia mainitsee saman syyn.3 Latinalaisamerikkalaiset teini-ikäiset mainitsevat valkoihoisia todennäköisemmin myös vanhempien puuttumisen esteenä sille, että he eivät tapaa ystäviään henkilökohtaisesti (25 % vs. 13 %). Sitä vastoin valkoihoiset nuoret sanovat mustaihoisia todennäköisemmin, että heidän ystäviensä kiireinen aikataulu on merkittävä tekijä, joka estää heitä tapaamasta ystäviä useammin (37 % vs. 20 %), ja he mainitsevat latinalaisamerikkalaisia todennäköisemmin kuljetushaasteet ongelmana (36 % vs. 16 %).

Ja vaikka eri ryhmistä tulevat nuoret mainitsevat henkilökohtaiset velvoitteet tekijänä, joka estää heitä tapaamasta ystäviä henkilökohtaisesti useammin, tämä on erityisen yleinen vastaus korkeamman tulotason kotitalouksissa eläviltä nuorilta. Lähes puolet (48 %) niistä teini-ikäisistä, jotka asuvat kotitalouksissa, joiden vuositulot ovat 75 000 dollaria tai enemmän, mainitsee tämän tekijänä, kun taas alle 30 000 dollaria vuodessa ansaitsevissa kotitalouksissa asuvista teini-ikäisistä tämän mainitsee 33 %.4

Vähän puolet teini-ikäisistä sanoo viettävänsä ainakin joskus aikaa nettiryhmissä tai -foorumeilla, ja heidän suosimansa foorumityypit vaihtelevat yleensä sukupuolen mukaan

Nettiryhmät ja -foorumit mahdollistavat teini-ikäisten ja aikuisten vuorovaikutuksen laajaan joukkoon ihmisiä, joilla on yhteisiä piirteitä, kiinnostuksen kohteita ja kokemuksia. Erityisesti teini-ikäisillä ja nuorilla aikuisilla on käytössään laaja valikoima ikäryhmäkohtaisia nettifoorumeita, joilla he voivat etsiä terveyteen liittyvää tietoa, keskustella poliittisista ja yhteiskunnallisista kysymyksistä, pelata pelejä ystäviensä kanssa tai löytää turvallisen paikan identiteettinsä tutkimiseen. Tämän tutkimuksen mukaan noin puolet teini-ikäisistä viettää aikaa joko usein (12 %) tai joskus (34 %) nettiryhmissä tai -foorumeilla, ja toiset 31 % ilmoittaa osallistuvansa näihin ryhmiin harvoin.

Eri väestöryhmät osallistuvat verkkoyhteisöihin eri tavoin. Esimerkiksi latinalaisamerikkalaisista teini-ikäisistä suurempi osuus (86 %) kuin valkoihoisista (76 %) tai mustaihoisten (69 %) teini-ikäisistä kertoo käyneensä joskus nettiryhmissä tai -foorumeilla.

Tytöillä ja pojilla on taipumus viettää aikaa erityyppisissä nettiryhmissäJa vaikka pojat ja tytöt ovat yhtä todennäköisesti koskaan liittyneet johonkin nettiryhmään, pojat sanovat kaksi kertaa todennäköisemmin kuin tytöt viettävänsä usein aikaa näissä ryhmissä (15 % vs. 8 %).

Tietyillä nettiryhmätyypeillä on nykyään erityisen suuri suosio nuorten keskuudessa. Noin neljä kymmenestä teini-ikäisestä (41 %) ilmoittaa osallistuvansa nettiryhmiin, joissa keskitytään harrastuksiin, kuten pelaamiseen, ja vastaava osuus (40 %) osallistuu ryhmiin, joissa keskitytään huumoriin. Noin neljännes teini-ikäisistä kertoo viettävänsä aikaa pop-kulttuurista, urheilusta tai muodista keskustelevissa ryhmissä. Maltillisemmat osuudet – noin joka kymmenes – ilmoittavat osallistuvansa identiteettiin, politiikkaan tai uskontoon keskittyviin nettiryhmiin.

Tyyppisiin nettiryhmiin osallistuminen vaihtelee sukupuolen mukaan; tietyntyyppiset nettiryhmät kiinnostavat enemmän poikia kuin tyttöjä ja päinvastoin. Pojat käyvät noin kaksi kertaa todennäköisemmin kuin tytöt harrastuksiin, kuten pelaamiseen tai urheiluun, keskittyvissä nettiryhmissä, kun taas tytöt käyvät poikia todennäköisemmin muotia, terveyttä ja hyvinvointia käsittelevissä nettiryhmissä sekä ryhmissä, jotka on suunnattu henkilöille, joilla on erityisiä ominaisuuksia (kuten LGBT- tai värillisille henkilöille). Samaan aikaan huumoriin ja pop-kulttuuriin keskittyvät nettiryhmät kiinnostavat poikia ja tyttöjä samalla tavalla.

Teini-ikäiset kiittävät nettiryhmiä siitä, että ne esittelevät heille uusia ihmisiä ja saavat heidät tuntemaan itsensä hyväksytyimmiksi

Teini-ikäiset, jotka kuuluvat johonkin nettiryhmään, asennoituvat useimmiten myönteisesti kokemuksiinsa näistä ryhmistä. Noin kolme neljäsosaa nettiryhmiin osallistuneista (74 %) sanoo, että näillä ryhmillä on merkitystä siinä, että he tutustuvat uudenlaisiin ihmisiin, joista 31 % sanoo, että nettiryhmillä on tässä suhteessa suuri merkitys. Uusien ihmisten tapaamisen lisäksi enemmistö nettiryhmiin kuuluvista teini-ikäisistä sanoo, että näillä yhteisöillä on merkitystä siinä, että ne saavat heidät tuntemaan itsensä hyväksytyimmiksi (68 %), auttavat heitä miettimään, miten suhtautua tärkeisiin asioihin (65 %), tai auttavat heitä selviytymään vaikeista hetkistä elämässään (55 %).

Tummaihoiset nettiryhmiin osallistujat sanovat valkoihoisia osallistujia todennäköisemmin, että näillä ryhmillä on suuri merkitys siinä, että ne tuovat heidät tutustumaan uusiin ihmisiin (46 %:lla vs. 28 %:lla). Samalla verkkoyhteisöt ovat erityisen hyödyllisiä auttaessaan tiettyjä väestöryhmiä selviytymään vaikeista ajoista. Esimerkiksi 24 prosenttia nettiryhmään kuuluvista tytöistä sanoo, että nettiryhmällä on suuri merkitys tässä suhteessa, kun taas pojista 14 prosenttia. Samoin alemman tulotason teini-ikäiset, jotka käyvät verkkoyhteisöissä, sanovat noin kaksi kertaa todennäköisemmin kuin korkeamman tulotason perheistä tulevat teini-ikäiset, että verkkoyhteisöillä on suuri merkitys heidän selviytymisessään vaikeista ajoista (25 % vs. 12 %).