Olet työpöydän ääressä tekemässä töitä, istut sohvalla lukemassa kirjaa tai leikkimässä lasten kanssa takapihalla, kun se iskee: se ikävä päänsärky. Unohda, mitä olit yrittämässä tehdä – tuo jyskyttävä kipu pääkopassasi on toista mieltä.

Päänsärky, varsinkin jos sitä esiintyy säännöllisesti ja vakavasti, ei ole vain häiritsevää – se voi olla suorastaan invalidisoivaa. Ja jos tuntuu, että kärsit niistä useammin kuin vaikkapa BF:si tai miehesi, se ei johdu mielikuvituksestasi: American Migraine Foundationin mukaan naiset kokevat päänsärkyä (erityisesti migreeniä – niitä kauheita päänsärkyjä, joihin liittyy usein valoherkkyyttä, pahoinvointia ja väsymystä) kolme kertaa useammin kuin miehet. Lääkärit eivät ole täysin varmoja siitä, miksi näin on, mutta he uskovat, että hormoneillamme on jotain tekemistä asian kanssa.

Migreenistä kärsiville on tohtori Lawrence Newmanin, MD:n, neurologian professorin ja päänsärkyosaston johtajan (Headache Division at NYU Langone Health) mukaan kahdenlaisia lääkehoitoja. ”Jaamme ne ennaltaehkäiseviin aineisiin, joita annetaan päivittäin tulevien päänsärkyjen ehkäisemiseksi, ja akuutteihin lääkkeisiin, joita otetaan, kun migreeni puhkeaa, jotta kohtaus voidaan oikosulkea”, hän sanoo.

Tiheästi migreenistä kärsivät käyttävät usein sekä ennaltaehkäiseviä että akuutteja lääkkeitä.

Lieviin päänsärkyihin tarkoitettuja akuutteja lääkkeitä ovat reseptivapaat lääkkeet, kuten ibuprofeeni (Advil), naprokseeni (Aleve) ja parasetamoli (Tylenol). Vaikeampiin päänsärkyihin ja migreeniin tarvitaan yleensä reseptilääke triptaaniperheestä (esimerkiksi Imitrexin kaltainen lääke), joka auttaa lievittämään liitännäisoireita, kuten valoherkkyyttä ja pahoinvointia. (Tohtori Newmanin mukaan ibuprofeeni ja naprokseeni voivat lievittää migreeniä, mutta parasetamoli ei).

Oletpa sitten kärsinyt lievästä päänsärystä ja etsit helpotusta ilman lääkitystä tai painiskelet erityisen voimakkaan migreenin kanssa ja haluat antaa reseptilääkkeellesi lisäpotkua, kokeilemiseksi on paljon DIY-keinoja.

Edessä kourallinen taktiikoita, jotka auttavat lievittämään päänsäryn aiheuttamaa kipua ja epämukavuutta.

Säännöllinen nukkuminen.

Potilaidensa hoidossa tohtori Newman suosittelee S.E.E.E.D.S.-lähestymistapaa – lyhenne tulee sanoista Sleep (nukkuminen), Eat (syöminen), Exercise (liikunta), Drink (juominen) ja Stress (stressi). Migreenin ennaltaehkäisyssä on kyse johdonmukaisen rutiinin ylläpitämisestä, joka *alkaa* säännöllisen unirytmin ylläpitämisestä. ”Se tarkoittaa, että viikonloppuisin ei saa nukkua ennen kello kolmea iltapäivällä”, tohtori Newman sanoo. Liian vähän tai liikaa unta voi myös olla laukaiseva tekijä. Useimpien ihmisten tulisi hänen mukaansa pyrkiä seitsemään ja kahdeksaan tuntiin unta yössä.

Syö hyvin.

Ruokavaliollasi on myös suuri merkitys päänsärkyhygieniaan. Tohtori Newman suosittelee välttämään ruokia, jotka laukaisevat päänsäryn – esimerkiksi sokerinkorvikkeita tai vanhoja juustoja. ”Haluamme myös, että he syövät säännöllisiä aterioita”, hän sanoo. ”Parasta on syödä kolme mukavaa proteiinipohjaista ateriaa päivässä.” Muista myös pitää käsillä terveellisiä välipaloja, kuten manteleita ja rusinoita, jotta saat riittävästi polttoainetta päivän mittaan.

Harrasta riittävästi liikuntaa.

”Haluamme, että migreenipotilaat harrastavat aerobista liikuntaa vähintään kolmena päivänä viikossa vähintään 30 minuuttia kerrallaan”, sanoo tohtori Newman. Tutkimus tukee tätä: Eräässä tutkimuksessa todettiin, että liikunnan kyky ehkäistä migreeniä oli yhtä hyvä kuin rentoutustekniikoiden ja topiramaatti-lääkkeen päivittäisen käytön. Liikunta vapauttaa tietysti myös endorfiineja, jotka ovat elimistön luonnollinen kipulääke.

Varo, mitä juot.

Kuten ruokavalio, tämäkin seikka on kaksijakoinen, sanoo tohtori Newman: Ensinnäkin, vältä tai rajoita alkoholin juomista ja pidä kofeiinipitoiset juomat korkeintaan kahdessa kupillisessa päivässä päänsäryn ehkäisemiseksi. Toiseksi, pidä huoli siitä, että pysyt nesteytettynä nauttimalla päivittäin viidestä seitsemään kuppia vettä. (Dehydraatio on myös tunnettu migreenin laukaisija.)

Vähennä stressitasoasi.

Tämä ei varmaankaan ole yllätys, mutta stressi voi aiheuttaa päänsärkyä, joten tohtori Newman määrää kaikille potilailleen ”omaa aikaa”. ”Sanon heille, mies tai nainen, että jonkin verran aikaa on oltava itselle”, hän sanoo. ”Olipa se sitten kuntosalilla käyntiä, kävelyä korttelin ympäri, kirjan lukemista tai ystävien kanssa puhumista.” Mikä tahansa antaa sinulle tuon ”ahhhhhh”-tunteen, sopii stressin vähentämiseen.

Lataa B2-vitamiinia.

”On olemassa joitakin hyviä tutkimuksia, jotka viittaavat siihen, että suhteellisen suuret annokset B2-vitamiinia, joka on riboflaviinia, voivat toimia migreenin ennaltaehkäisijänä”, sanoo tohtori Newman. ”Jos otat tavallisen monivitamiinin, siinä on noin 16 milligrammaa B2-vitamiinia. Migreenin ehkäisemiseksi potilaat tarvitsevat 200-400 milligrammaa B2-vitamiinia päivässä.” Ennen kuin ahmit ylimääräistä B2-vitamiinia, muista kuitenkin keskustella lääkärisi kanssa.

Vai kokeile magnesiumia.

Magnesium, 200-300 milligramman päiväannos, on toinen lisäravinne, jota käytetään migreenin ehkäisyyn. Magnesiumilla voi kuitenkin olla sivuvaikutuksia, kuten ripulia, ja tohtori Newmanin mukaan myös sydänsairauksista kärsivien on oltava varovaisia. Kysy vielä kerran lääkäriltäsi.

Jos ei ole, aina on CoQ10.

Tohtori Newmanin mukaan yksi lisäravinne, jota kannattaa tutkia, on koentsyymi Q10. ”Se on lisäravinne, jonka on osoitettu toimivan noin 300 milligramman päiväannoksen kohdalla.”

Nappaa vähän inkivääriä.

Inkivääri on toinen luonnollinen keino, joka on tehokas päänsäryn hoidossa. Vuonna 2014 tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että inkiväärijauhetta nauttineet migreenipotilaat saivat yhtä paljon helpotusta kuin sumatriptaanilääkettä nauttineet. Ja kuten ehkä jo tiedätkin, inkivääri on myös hyvä vatsavaivoihin (tästä johtuu kaikki se inkiväärijuoma, jota äitisi antoi sinulle, kun olit lapsena sairas), joten se voi myös lievittää joitakin migreenin liitännäisoireita, kuten pahoinvointia ja oksentelua.

Harkitse akupunktiota.

Akupunktiolla, muinaisella kiinalaisella vaihtoehtolääketieteellä, johon kuuluu neulojen pistäminen tiettyihin kehon osiin, on ollut ristiriitainen maine lääketieteellisessä yhteisössä. Vuonna 2016 tehdyssä 22 kliinisen tutkimuksen katsauksessa saatiin kuitenkin lupaavia tuloksia.

Tutkimuksen tekijöiden mukaan ”Jos ihmisillä on keskimäärin kuusi migreenipäivää kuukaudessa ennen hoidon aloittamista, tämä vähenisi viiteen päivään pelkkää tavanomaista hoitoa saavilla, neljään päivään valeakupunktiota tai ennaltaehkäisevää lääkettä saavilla ja kolmeen ja puoleen päivään aitoa akupunktiota saavilla.” Lyhyesti sanottuna tökkäykset eivät välttämättä ole vain Facebookin hyypiöitä varten!

Mestaroi biofeedback.

Saattaa kuulostaa tieteisfiktiolta, mutta biofeedback – tekniikka, jonka avulla voit kontrolloida joitakin kehosi reaktioita – on amerikkalaisen migreenisäätiön mukaan vähentänyt päänsäryn vakavuutta ja esiintymistiheyttä.

”Biofeedback on iso juttu”, sanoo tohtori Newman. ”On harjoituksia, joita voi tehdä päänsäryn ehkäisemiseksi, sekä harjoituksia, joita oppii tekemään päänsäryn ilmaantuessa, jotta voi yrittää vähentää päänsäryn vakavuutta ja toivottavasti välttää joitakin lääkkeitä tai ottaa vähemmän lääkkeitä.” On olemassa useita erilaisia tekniikoita, jotka kuuluvat tähän sateenvarjon alle – kaikkea henkilökohtaisista valvontalaitteista joogaan. Lääkäri voi auttaa sinua selvittämään, mikä niistä sopii sinulle.

Käy hieronnassa.

Hieronta on toinen ei-lääkkeellinen hoito, joka voi helpottaa päänsärkyä, sanoo tohtori Newman. Hartioiden ja niskan hieromisesta voi olla hyötyä, mutta älä missään nimessä mene päänahan tai pään hierontaan migreenin aikana – se sattuu, ei auta!

Pakkaa lämpöä tai jäätä.

Mielipiteestäsi riippuen kylmäkompressi tai lämmin pesulappu voi lievittää särkyä. ”Jääpakkaukset tavallaan turruttavat hermoja”, sanoo tohtori Newman, mutta varoittaa, että se ei todennäköisesti lievitä kipua kokonaan.

Haistele sitä myöhemmin.

Päänsäryn lievittämisessä mennään enemmän woo-woo -alueelle aromaterapian avulla. Vaikka eteeriset öljyt eivät ehkä sovi kaikille, vuonna 2016 tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että piparminttuöljyllä oli jonkinlainen positiivinen vaikutus jännityspäänsärkyyn. (Lisäksi se jättää sinut tuoksumaan minttuisen raikkaalta – bonus!).

Vähennä hajuvettä.

Kääntäen, jotkut tuoksut voivat itse asiassa laukaista migreenin, joten ole varovainen käyttäessäsi voimakkaasti tuoksuvia saippuoita tai puhdistusaineita ja pyydä kumppaniasi hillitsemään tuoksuja.

Tohtori Newmanin mukaan lopputulos on seuraava:

”Se, että se, että ne eivät ole lääkeaineita, ei tarkoita, etteivätkö ne voisi toimia. Kääntöpuolella, jos ei-farmakologiset hoidot eivät toimi, se ei tarkoita, ettei ole muita vaihtoehtoja. Asiat muuttuvat aina, eli älä luovuta, jos et ole löytänyt jotain toimivaa. On lääkäreitä, jotka ovat erikoistuneet päänsärkyyn, ja he ovat valmiita kokeilemaan mitä tahansa migreenipotilaan auttamiseksi.”

.