Älykkäin 1 prosentti: Arvostavatko amerikkalaiset älykkyyttä?

Mark Zuckerberg
Duken yliopiston tutkija Jonathan Wai kirjoittaa, että Facebookin toimitusjohtajan Mark Zuckerbergin älykkyys tunnistettiin teini-iässä Johns Hopkinsin yliopiston lahjakkaiden nuorten keskuksessa, ja hän osallistui siellä kesäohjelmaan.

Kuullaan paljon Amerikan rikkaimmasta yhdestä prosentista, mutta Duken yliopistossa työskentelevä tutkija sanoo, että meidän olisi keskityttävä älykkäimpään yhteen prosenttiin.

”Monet niistä ihmisistä, jotka muuttavat yhteiskuntaa, edistävät tietämystä ja keksivät modernin kulttuurin, kuuluvat älyllisiltä kyvyiltään ylimpään 1 prosenttiin”, kirjoitti Jonathan Wai, Duken lahjakkuuksien tunnistamisohjelman tutkija. ”Silti ironista kyllä, Amerikassa aliarvostetaan matematiikkaa ja avaruudellisia taitoja – on sosiaalisesti hyväksyttävää olla huono matematiikassa.”

Torstaina The Daily Circuit -lehdessä Wai sanoi, että Yhdysvaltojen on panostettava enemmän rahoitusta lahjakkaiden ja lahjakkaiden oppilaiden ohjelmiin, jotta heidän kykyjään voitaisiin edistää.

”Jos tarkastellaan liittovaltion koulutusbudjettia, lahjakkaiden oppilaiden rahoitus on 0,02 prosenttia koko budjetin määrärahoista”, Wai sanoi. ”Niinpä lahjakkaisiin oppilaisiin panostaminen julkisessa koulutuksessa ei vain ole… Emme periaatteessa rahoita lahjakkaiden oppilaiden ohjelmia emmekä investoi Amerikan tulevaisuuteen.”

Tämä asenne luonnontieteiden ja matematiikan kaltaisia oppiaineita kohtaan jatkuu Wain mukaan aikuisuuteen asti.

”Nykyään, jos menet ulos syömään ystäväsi kanssa tai jotain muuta vastaavaa, etkä osaa laskea juomarahaa oikein, ystäväsi luultavasti nauraa kanssasi sille”, hän sanoi. ”Jos sanot: ’En osaa oikeastaan lukea’, ihmiset nauravat sinulle ja kauhistuvat sitä… Nykyään Amerikassa on OK olla huono matematiikassa… Kulttuurina ja yhteiskuntana se ei ole hyvä asia, koska meidän on arvostettava matematiikkaa.”

”Pelottavan älykkäiden” koulutuksen väheksyminen voi Wain mukaan johtaa pitkän aikavälin taloudellisiin haasteisiin.

Wain Psychology Today -artikkelista:

Pitkittäistutkimus, jonka parissa työskentelin jatko-opiskelijana, on osoittanut, että älyllisesti lahjakkaat opiskelijat, jotka kuuluvat kyvyiltään ylimpään yhteen prosenttiin (superälykkäät), hankkivat tohtorintutkintotason tutkinnot (esimerkiksi tohtorin, oikeustieteen tohtorin tai filosofian tohtorin tutkinnon) noin 25-kertaisella nopeudella yleiseen väestöön verrattuna ja että opiskelijat, jotka kuuluvat ylimpään prosenttiin (pelottavan älykkäitä), hankkivat tohtorintutkintotason tutkinnot 50-kertaisella nopeudella. David Lubinskin ja Camilla Benbowin Vanderbiltin yliopistosta johtamassa Study of Mathematically Precocious Youth (SMPY) -tutkimuksessa havaittiin, että tohtorintutkintojen määrä ei riipu ainoastaan kyvykkyydestä, vaan myös tulot, julkaisujen ja patenttien määrä ja jopa todennäköisyys saada virka huippuyliopistossa lisääntyvät merkittävästi älykkyysosamäärän kasvaessa.

Keskivertoihminen saa älykkyysosamäärästä 100 pistettä älykkyysosamäärää mittaavassa testissä, jossa on käytetty Stanfordin-Binetin älykkyysosamäärää mittaavaa älykkyystestiä. Pistemäärää 137-160 pidetään 1 prosentin ja 0,01 prosentin välisenä huippuna.

The Daily Circuitin keskusteluun osallistui myös amerikkalaisen Mensan psykologisista testeistä vastaava johtaja Frank Lawlis. Lawlis sanoi, että lahjakkaille ja lahjakkaille suunnattujen ohjelmien rahoittaminen maan älykkäimmille on tärkeää, mutta hän korosti myös tarvetta edistää heidän sosiaalista sopeutumistaan.

”Näillä korkean älykkyysosamäärän omaavilla lapsilla on todella vaikeampaa sosiaalisesti, koska he ovat vähemmistönä”, hän sanoi. ”Heillä on usein vaikeuksia sosiaalisten taitojen kanssa, koska he ovat niin älykkäitä. Heidän huumorinsa on erilaista, heidän sosiaaliset suhteensa ovat erilaisia ja he ilmeisesti paneutuvat hyvin paljon abstrakteihin ajatuksiin, jotka eivät ole erityisen samaa mieltä heidän ystäviensä ja ikätovereidensa kanssa. Kannatan ajatusta, että meidän on annettava enemmän rahaa näiden lasten auttamiseksi sopeutumaan omaan maailmaansa.”

Facebookissa Clint Buhs toi esiin kohtaamansa leimautumisen.

”Älykkääksi leimaamiseen liittyy tässä maassa sosiaalinen stigma, josta osoituksena on Mensan usein kielteinen käsitys snobien järjestönä”, hän sanoi. ”Olen jäsen, mutta en melkein koskaan uskalla mainita siitä muille.”

Tule mukaan keskusteluun Facebookissa.

Galleria

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.